Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Naantali investoi neljässä vuodessa 54 miljoonaa

Naantalin kaupungin johto esitteli maanantaina ensi vuoden talousarviota ja neljän vuoden investointiohjelmaa, jonka loppusumma kohoaa yli 50 miljoonan euron. Mittavat investoinnit eivät horjuta kaupungin vahvaa taloutta, josta monissa kunnissa voidaan vain unelmoida. –Vaikka kaupunki tekee erittäin suuria investointeja seuraavan neljän vuoden aikana, niin ne tehdään pääosin kaupungin tulorahoituksella. Lisälainan oton määrä on hyvin maltillinen. Kaupungin talous on kokonaisuutena tarkastellen tasapainossa 2019–2022, summaa kaupunginjohtaja Jouni Mutanen . Kaupungilla on velkaa asukasta kohti ensi vuonna 1270 euroa, mikä on huomattavasti alle kuntien keskiarvon. Vuonna 2022 velkamääräksi arvioidaan 1650 euroa. Investoinneilla kaupunki tavoittelee merkittävää asukasmäärän kasvua. Ensi vuonna rakennetaan kunnallistekniikkaa tulevalle asuntomessualueelle ja ruopataan Matalahtea. Rahaa kuluu yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että ensimmäiset messutontit tulevat hakuun vuoden kuluttua. Messualueen investointien kokonaismäärä nousee lähelle 7 miljoonaa euroa. Keskustakorttelien kunnallistekniikkaa rakennetaan 610 000 eurolla. Jäähallien yhdyskäytävän rakentamiseen kuluu 500 000 euroa. On mahdollista, että nykyinen rättihalli korvataan uudella nykyisen investointiohjelman jälkeen eli vuonna 2023. Maijamäen koululla rakennetaan ensi vuonna lähiliikuntapaikka ja ehostetaan pihaa. Vanhankaupungin rannassa parannetaan valaistusta ja äänitekniikkaa kahden vuoden aikana 550 000 eurolla. Saariston ranta-alueiden kehittämiseen Rymättylässä, Merimaskussa ja Velkuassa on varattu taloussuunnitelmakaudella 370 000 euroa. Kävelijöiden mieleen on se, että kaupunki käyttää neljän vuoden aikana Kalevanlahden rantojen ja rantaraitin parantamiseen 450 000 euroa. Rahalla uusitaan Matkailijanpuiston siltoja, kivetään rantapenkkoja, poistetaan kaislaa ja rakennetaan koirien uimarantaa. Luonnonmaan uuden perhetalon rakentamiseen on varattu ensi vuonna suunnittelurahaa. Tavoitteena on, että 8,4 miljoonan euron hanke valmistuu vuonna 2022. Jouni Mutanen laskee, että lapsiperheiden palveluihin satsataan suunnitelmakaudella yhteensä 14,6 miljoonaa euroa. Perhetalon lisäksi peruskorjataan Velkuan koulu vuonna 2020 ja Karvetin koulun vanha osa. Kalevanniemen tulevan kampuksen rakentaminen alkaa 2022 koulun peruskorjauksella ja laajennuksella. Näiden lisäksi kaupunki uusii koulujen oppimisympäristöjä 800 000 eurolla ja hankkii tietotekniikkaa kouluihin ja päiväkoteihin lähes miljoonalla eurolla. Peruskoulun ekaluokkalaisten taivalta helpotetaan lisäämällä jakotuntien määrää. Niiden määrä nousee 24 oppilaan luokalla kahdeksaan viikossa nykyisestä neljästä. Lisäksi Maijamäkeen tulee uusi erityisluokanopettajan virka. Pääkirjaston laajennus valmistuu ensi vuonna entisen postin tiloihin. Kirjaston aukioloaikaa laajentaa aamuisin ja iltaisin itsepalvelutoiminto. Kirjastoon tulee ryhmätyötiloja, jotka ovat käytössä myös kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella. Kaupunki palkkaa mittavaan kaavoitusurakkaan toisen kaavoitusarkkitehdin. Lisäksi viestintäassistentti palkataan edistämään kaupungin markkinointia ja digiviestintää. Kaupunginhallituksessa ensi vuoden budjetin käsittely sujui jouhevasti. Äänestyksiä oli kaksi, joista toinen koski subjektiivisen varhaiskasvatuksen rajauksen poistoa. Sosiaalidemokraatit olisivat halunneet, että se olisi poistunut jo vuoden alussa, mutta nyt se poistuu vasta uuden toimintakauden alkaessa syksyllä. Lisäkustannukset on ensi vuonna arvioitu 50 000 euroksi. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Tuuna (kok) sanoo, että kaupungin on järkevä investoida koulu- ja päiväkotiverkkoon, jotta ikääntyvän rakennuskannan kanssa ei jouduta turvautumaan väistötiloihin ja parakkeihin. Hän on tyytyväinen siitä, että käyttötalouden puolella kaupunginhallitus päätti pitää palvelutason nykyisellään. –Pieniä mausteita saatiin sinne joukkoon siroteltua, mutta panostukset ovat investointien puolella, Tuuna kuvailee. Tuuna poimii esille Rymättylän paloaseman rakentamisen, johon on myönnetty suunnittelumäärärahaa. Sen toteutusajankohta on vielä mietinnässä. Ensimmäinen varapuheenjohtaja Vilhelm Junnila (ps) pitää talousarvioin tärkeimpänä asiana sitä, että verot ja maksut eivät nouse. Haasteena on käyttötalous, josta pitäisi löytää säästöjä viimeistään vuonna 2022. Vaikka kaupunki panostaa erityisesti lapsiperheiden palveluihin, kehitetään Junnilan mukaan myös ikäihmistenpalveluja. Rymättylässä apuun tulee digitalkkari ja seniorikorttia kehitetään niin, että uintimahdollisuudet paranevat. Kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Sirpa Hagsberg (sd) pitää kaupungin veroprosenttia kilpailukykyisenä, vaikka sitä ei voitukaan laskea 19,00:sta 18,75:een. Sote-puolen isoissa määrärahoissa hän toivoo, etteivät ne johda palvelutason heikentämiseen. –Mennään strategia ja ennaltaehkäisy edellä, Hagsberg linjaa. Hän on tyytyväinen siitä, että terveydenhuoltoon on esitetty geriatrin virka ja vanhuspalvelujen asiakasohjaajan toimi. Vuosikate 2019 noin 10,9 miljoonaa euroa. Tulos 2,4 miljoonaa euroa. Velkamäärän arvioidaan olevan vuoden 2019 lopussa 24,6 miljoonaa euroa eli 1268 euroa asukasta kohti.